Pohjanmaan messut 1982 Vaasassa

Vuoden 1982 Pohjanmaan messut järjestettiin 12.-20. kesäkuuta Vaasassa. Yllä olevassa kuvassa eduskunnan puhemies Johannes Virolainen seurueineen tutustuu SNKK:n messuosastoon. Tarkastelun kohteena on Leonid Brežnevin ja samana vuonna presidentin virkaan nimitetyn Mauno Koiviston tapaamista esittävä valokuva.

Johannes Virolainen jätti myös oman tervehdyksensä SNKK:n messupäiväkirjaan.

”Pohjanmaan messuilla on Neuvostoliiton teollisuuden koreatasoisia tuotteita. Kauppavaihto kehittyy molempien osapuolten eduksi. Hyvää menestystä!”

pomessut-virolainen

Johannes Virolainen

Viipurin maalaiskunnassa syntynyt Johannes Virolainen (1914 – 2000) oli maalaisliittolainen (sittemmin Suomen Keskusta) poliitikko ja valtioneuvos. Hän kuului sotien jälkeisen ajan merkittävimpiin suomalaisiin poliitikkoihin. Hän on toiminut pisimpään kansanedustajana, yhteensä 42 vuotta vuosina 1945–1983 ja 1987–1991 ja hän on myös Suomen pitkäaikaisin ministeri yhteensä 6 169 ministeripäivällään.

Ulkoministerikautenaan Virolainen sai ”tietämättömän ulkoministerin” liikanimen, koska Kekkonen ja presidentti J. K. Paasikivi eivät kertoneet hänelle matkastaan Moskovaan loppuvuodesta 1955. Matkan tuloksena Neuvostoliitto palautti Suomelle Porkkalan vuokra-alueen. Virolainen lanseerasi ulkopoliittiseen sanastoon myös käsitteen ”yleiset syyt”, jolla epäsuorasti viitattiin Neuvostoliiton vaikutukseen Suomen sisäpolitiikassa. (Wikipedia)

Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin 1. kesäkuuta 1982.

Vuosikokous uudessa valtiossa

Ulkomaankaupassa ja maailmanpolitiikassakin vallinneista turbulenttisista ajoista johtuen kauppakamarin vuoden 1991 vuosikokous jäi pitämättä. Eikä ihme, sillä kyseisenä vuonna tilanteet itäisen rajan takana muuttuivat niin nopeasti, ettei mukana meinannut pysyä. Kahden vuosikokouksen välissä myös naapuri itsessään oli vaihtunut: Neuvostoliiton sijasta siellä oli nyt nuori, talousvaikeuksien myllerryksessä demokratiaan ja kapitalistiseen järjestelmään totutteleva Venäjä.

Vuoden 1992 vuosikokous järjestettiin 25. toukokuuta Pietarissa ja siinä käsiteltiin poikkeuksellisesti kahden edellisvuoden toimintakertomukset. Samalla päätettiin myös uusien sääntöjen vahvistamisesta ja nimen muutoksesta: Suomalais-Neuvostoliittolaisesta kauppakamarista tuli nyt Suomalais-Venäläinen kauppakamari. Muutosten voimaantulo jäi kuitenkin odottelemaan vielä hetkeksi muun muassa Suomen Valtioneuvoston vahvistusta.

Kauppakamarin hallituksessa oli tuohon aikaan edustajia niin Suomesta kuin Venäjältäkin. Vuoden 1992 vuosikokouksessa uuteen hallitukseen tulivat valituiksi muun muassa ministeri Tankmar Horn (puheenjohtaja), vuorineuvos Gustaf Serlachius sekä Pietarin apulaiskaupunginjohtajana tuolloin työskennellyt Vladimir Putin.

kokous-1992-hallitus

Gustaf Serlachius 1935 – 2009
Gustaf Fredrik Serlachius oli suomalainen vuorineuvos ja pitkäaikainen metsäteollisuuden ja taide-elämän vaikuttaja. Vuorineuvos Erik Serlachiuksen poika Gustaf Serlachius toimi pitkään sukuyhtiössään G. A. Serlachius Osakeyhtiössä edustaen suvun neljättä polvea yhtiön johdossa. Yhtiö fuusioitui Metsäliiton teollisuuden kanssa vuonna 1986, minkä seurauksena syntyi Metsä-Serla. Serlachius toimi myös Gösta Serlachiuksen taidesäätiön puheenjohtajana 1980–2009. Hänen kaudellaan säätiö avasi Mänttään taidemuseon ohella toisen Serlachius-museon nimeltään Gustaf-museo, joka keskittyy paperiteollisuuden historiaan. (Wikipedia)
22. toukokuuta 1992 Saksa ja Ranska ilmoittivat tukevansa Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymistä Euroopan yhteisön jäseniksi.

2011: Venäjän-kaupan huippuvuosi

Vuosi 2012 oli huippuvuosi Venäjän ja Suomen välisessä kokonaiskaupassa Neuvostoliiton jälkeisenä aikana. Venäjän-kaupan osuus Suomen ulkomaankaupan kokonaisarvosta kohosi 14,2 prosenttiin ja oli 16,7 miljardia euroa. Venäjän viennin arvo oli 5,3 miljardia euroa (osuus 9,4 %) ja tuonnin arvo 11,3 miljardia euroa (18,7 %).

venajankauppa-1992-2012

Suomen Venäjän vienti oli tosin vieläkin reippaampaa seuraavana vuonna, kun sen arvo nousi 5,7 miljardiin ja muodosti kokonaisulkomaankaupasta tasan kymmenen prosenttia.

Senaattori John Kerry siirtyi uudeksi ulkoministeriksi tehtävästä eroavan Hillary Clintonin seuraajana 21. jolukuuta 2012.

Sukellusveneitä ja suurvaltapolitiikkaa

Kylmän sodan aikana suomalaiset teknologiayritykset joutuivat tasapainottelemaan neuvostoliittolaisen kysynnän ja Yhdysvaltain Neuvostoliitolle asettamien teknologian vientikieltojen välillä. Koska Suomi ei ollut allekirjoittanut Yhdysvaltain Neuvostoliittoa kohtaan asettamamaa vientikieltoa, joutuivat jotkut suomalaisyritykset erityisesti 1980-luvulla Yhdysvaltain painostuksen kohteeksi vietyään teknologiaa Neuvostoliittoon.

Yksi tällaisista yrityksistä oli Rauma-Repola, joka vuonna 1987 oli toimittanut Neuvostoliittoon kaksi syvänmeren sukellusalusta. Kauppa ärsytti Yhdysvaltoja, koska sillä itsellään ei ollut yhtä syvälle sukeltavia ja toimintakykykyisiä aluksia kuin Rauma-Repolan valmistamat venäläiset Mir I ja Mir II. Pentagon pelkäsi venäläisten pääsevän Mireillä esimerkiksi noukkimaan pois ydinsukellusveneiden paikannuslaitteita, joita amerikkalaisilla on valtamerten pohjalla.

Sukellusalustoimitus sai aikaan painostavan diplomaattisen tilanteen Suomen, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välille. Kriisin seurauksena Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA tuhosi Rauma-Repolalta erittäin lupaavan bisnesalueen, josta oli määrä kehittää yksi yhtiön päätoimialoista. Asiasta kertoi julkisesti ensimmäistä kertaa Rauma-Repola Oy:n pääjohtajana vuosina 1987–1990 toiminut Tauno Matomäki, jonka haastattelu julkaistiin Metallitekniikka-lehdessä 22.10.2003.

Tekniikka&Talous julkaisi jutun uudelleen vuonna 2009. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan lehden kotisivuilta.

Tapauksesta on kertonut myös presidentti Mauno Koivisto muistelmateoksessaan. Hän kertoo Yhdysvaltain suurlähettilään ilmoittaneen Suomelle uhkauksenomaisesti, että suomalaisyritykset eivät saisi hyväksyntää noin kymmenelle lisenssianomukselleen, jos Neuvostoliitto saisi sukellusalukset. Lisäksi silloinen Yhdysvaltain varapresidentti George Bush kirjoitti Koivistolle kirjeen, jossa hän epäili Rauma-Repolan urakan aiheuttavan vakavan uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.

 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan tapasivat ensimmäistä kertaa Washingtonissa Yhdysvalloissa 7. joulukuuta 1987.

Venäjä astuu kuvioon

Heinäkuun 12. päivänä vuonna 1990 Venäjän sosialistisen federatiivinen neuvostotasavalta SFNT:n ensimmäinen korkeimman neuvoston kansanedustajien kokous hyväksyi julistuksen tasavallan suvereniteetista. Käytännössä kyse oli Venäjän eroaminen Neuvostoliitosta. Tällä päivämäärällä on vuodesta 1992 lähtien vietetty Venäjän päivää, eli Venäjän itsenäisyyspäivää.

Vuoden 1991 alussa tasavallalle luotiin presidentin toimi ja ensimmäisen presidentinvaalin voitti korkeimman neuvoston puhemiehenä toiminut Boris Jeltsin kesäkuussa 1991. Saman vuoden joulukuussa SFNT hyväksyi Neuvostoliiton lakkauttaneen sopimuksen ja myöhemmin SFNT:n viralliseksi nimeksi tuli Venäjän federaatio.

Joulukuun 2. päivänä, vain kymmenen päivää ennen Neuvostoliiton lakkauttaneen sopimuksen hyväksymistä, SNKK järjesti Suomalais-venäläisen kaupan symposiumin. Ilmassa oli historian siipien havinaa, sillä symposiumin virallinen tervehdys ei tullutkaan enää Neuvostoliiton, vaan SFNT:n edustajalta. Näin SFNT:n silloinen varapääministeri Jegor Gaidar tervehti symposiumia:

Venäjällä ja Suomella on vankka ystävyys- ja kauppasuhde, joka perustuu molempien maiden yhteisiin intresseihin. Luotan, että tämän perinteisen symposiumin onnistunut toteutuminen edesauttaa Venäjän ja Suomen elinkeinoelämän yhteistyön kehittymistä ja molemminpuolisen ymmärryksen ja luottamuksen lujittamista.Jegor Gaidar

jegor-gaidar-tervehdys

Jegor Gaidar 1956 – 2009

Jegor Gaidar oli venäläinen poliitikko, taloustieteilijä ja toimi pääministeri Boris Jeltsinin varapääministerinä ja talousministerinä marraskuusta 1991 kesäkuuhun 1992, pääministerinä joulukuuhun 1992 ja uudelleen varapääministeri syyskuusta 1993 tammikuuhun 1994. Hän oli kirjailija Arkadi Gaidarin pojanpoika.

Hän kannatti talouden ns. shokkiterapiaa, jolla tarkoitettiin hintojen vapauttamista talouden potkaisemiseksi käyntiin. Talousuudistuksia seuranneessa hyperinflaatiossa kansalaisten pankkitalletukset sulivat olemattomiin ja uudistuksia seurannut talouskriisi kesti ainakin viisi vuotta. Jegor Gaidar oli näkyvä yhteiskunnallinen toimija ja oli muun muassa yksi Oikeistovoimien liitto -puolueen perustajista. Gaidar perusti myös talouden tutkimukseen keskittyvän instituutin. (Wikipedia)

Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina perustivat Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) 8. joulukuuta 1992.

Neuvostoliitto lakkaa ja idänkauppa sakkaa

Varsovan liitto ja itäblokin maiden talousliitto SEV lakkautettiin vuonna 1989 ja samoihin aikoihin itsenäisyysliikehdintä neuvostotasavalloissa alkoi vahvistua. Konservatiivien suorittaman vallankaappausyrityksen epäonnistuttua Neuvostoliiton kolmen perustajatasavallan johtajat allekirjoittivat joulukuun 8. päivänä vuonna 1991 sopimuksen Neuvostoliiton lakkauttamisesta. Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän parlamentit ratifioivat sopimuksen viikon sisällä.

Jo 1980-luvun lopulla Neuvostoliitossa alkaneet talousvaikeudet kärjistyivät läpitunkevaksi lamaksi, jota 1990-luvun alkuvuosina lääkittiin kivuliain reformein. Yritysten palkkarästit paisuivat, valtion verokertymä kutistui olemattomiin, inflaatio laukkasi, kulutustavarat katosivat kaupoista ja kansalaisten reaalitulot putosivat alle puoleen muutaman vuoden takaisesta tasostaan. Reaalipalkkojen lasku jatkui aina 1990-luvun lopulle.

Yksityistä katukauppaa Punaisen torin vieressä Moskovassa 1990-luvun alkupuolella.
Yksityistä katukauppaa Punaisen torin vieressä Moskovassa 1990-luvun alkupuolella.

Venäjän ulkomaankauppa hiipui ja energianvientitulot romahtivat johtuen osittain suurimpien kauppakumppaneiden – entisten neuvostotasavaltojen – maksukyvyttömyydestä.

Vanhojen ulkomaankaupan sopimusten lakattua olemasta voimassa matkalaukkutuonti nousi kukoistukseen: 1990-luvun puolivälissä arviolta noin kymmenen prosenttia Venäjän ulkomaantuonnista oli yksityishenkilöiden harjoittamaa matkalaukkutuontia.

Suomen ja Neuvostoliiton välinen Clearing-kauppa loppui Neuvostoliiton lakkauttamisen myötä ja Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupan kokonaisvaihdosta putosi 11,3 prosentista viiteen prosenttiin. Neuvostoliiton aikaan tehdyistä kaupoista Venäjä jäi Suomelle velkaa yli 600 miljoonaa euroa, jonka se maksoi pois elokuussa 2006.

venajankauppa-1989-1999

Nokian Idänkaupan johdossa uransa tehnyt Stefan Widomski muisteli dramaattisia aikoja SVKK:n jäsenlehti Venlan haastattelussa:

”Pudotus oli dramaattinen niin Nokialle kuin koko Suomellekin, sillä nopeassa ajassa monilta yrityksiltä katosi suurin osa liikevaihdosta ja jollain se tyrehtyi jopa kokonaan. Idänkaupan romahtaminen oli yksi Suomen lamaan johtaneista osasyistä. Kaupan tyrehtyminen vaikutti kahdella tavalla: ensinnäkin vientitulojen menetyksenä ja toisaalta työpaikkojen vähenemisenä, mikä johti nopeaan työttömyyden kasvuun. Kaupan tyrehtymisen vaikutukset vaihtelivat eri toimialoilla. Surullisin esimerkki oli vaate ja kenkäteollisuus, jossa konkursseja nähtiin erittäin paljon. Sen merkitys elinkeinoelämälle ei tosin ollut niin suuri kuin esimerkiksi telakkateollisuudella, joka sekin menetti tilauksiansa idästä.”

Idänkaupan romahtaminen syvensi osaltaan Suomen talouden ylikuumenemisesta ja talouspolitiikasta johtunutta lamaa. Vuosien 1990–1993 laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 prosenttia ja työttömyys nousi 3,5 prosentista lähes 19 prosenttiin. Vuonna 1993 uudenvuoden puheen piti poikkeuksellisesti silloinen Suomen pääministeri Esko Aho.

Vuosikokous 1985

Suomalais-Neuvostoliittolaisen kauppakamarin vuosikokouksen puhemiehistöä 19. joulukuuta 1985. Vuosikokous järjestettiin kansainvälisen kaupan ja tieteellis-teknisen yhteistyön keskuksessa Moskovassa ja siihen osallistui yli 500 kokousedustajaa Suomesta ja Neuvostoliitosta.

Suomen poliittista johtoa kokouksessa edusti ulkomaankauppaministeri Jermu Laine ja Neuvostoliiton hallituksen edustajana oli ulkomaankauppaministeri B.I. Aristov. Kokouksen puheenjohtajana toimi vuorineuvos Helge Haavisto.

Eduskunta hyväksyi äänin 148−30 Suomen täysjäsenyyden Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:ssa 17. joulukuuta 1985.

Punaisia vuorineuvoksia ja kabinettipolitiikkaa

1970-1980-luvuilla idänkaupassa liikkui paljon rahaa erityisesti suurimpien suomalaisten vientiyritysten kaupoissa ja siksi yhtiöiden etuja lobattiin myös poliittisen päätöksenteon käytävillä ja kabineteissa. Eräänlainen kulminaatiopiste liike-elämän intressien vaikutuksessa valtakunnan politiikkaan nähtiin vuoden 1982 presidentinvaaleissa, jossa suomalainen teollisuus asettui niin kutsuttujen punaisten vuorineuvosten johdolla tukemaan keskustalaisen Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuutta.

Ahti Karjalainen. Kuvakaappaus Elävästä arkistosta. Lähde Yle.fi
Ahti Karjalainen. Kuvakaappaus Elävästä arkistosta. Lähde Yle.fi

Karjalainen koettiin sen aikaisista vaihtoehdoista parhaaksi edistämään idänkauppaa ja ylläpitämään hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Ajatus perustui Karjalaisen pitkäaikaiseen ministerikokemukseen ja hänen laajaan suhdeverkostoon Neuvostoliitossa.

Teollisuusjohtajista Karjalaisen ehdokkuutta ajoivat tarmokkaasti muun muassa Nokian pääjohtaja Kari Kairamo, Koneen toimitusjohtaja Pekka Herlin, Wärtsilän toimitusjohtaja Tankmar Horn, Rautaruukin toimitusjohtaja Helge Haavisto, Wilh. Schaumanin toimitusjohtaja Gay Ehrnrooth ja suomalaisten rakennusliikkeiden yhteenliittymän Finn-Stroin hallituksen puheenjohtaja Kauko Rastas.

Teollisuuden Keskusliiton hallitus antoi 11. marraskuuta 1981 julkilausuman, jossa se kehotti tukemaan presidentinvaalissa niitä puolueita ja henkilöitä, jotka olivat ”aktiivisesti kehittäneet markkinatalousjärjestelmään pohjautuvaa ulkomaankaupan monipuolistamista ja naapurimaamme Neuvostoliiton kanssa käytävää, työllisyyttä edistävää kauppaa”. Julkilausumassa ei tosin mainittu Karjalaisen nimeä, mutta osoite oli selvä. (Wikipedia)

Tilanne muuttui keskustapuolueen Kuopion puoluekokouksessa, kun eduskunnan silloinen puhemies Johannes Virolainen voitti Karjalaisen ehdokasäänestyksessä ja tuli valituksi puolueen presidenttiehdokkaaksi. Vaalit voitti Mauno Koivisto ja Karjalainen nimettiin Koiviston seuraajaksi Suomen Pankin pääjohtajaksi.

Näin Nokian idänkaupassa uransa tehnyt Stefan Widomski muisteli tunnelmia SVKK:n jäsenlehti Venlassa vuonna 2016:

”Moni ihmetteli Karjalaiselle annettua tukea, sillä hänen alkoholiongelmansa oli silloin tiedossa. Teollisuusjohtajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että juuri Karjalainen oli se, johon neuvostoliittolaiset luottivat ja että hänen astuminen presidentinvirkaan hillitsisi hänen alkoholinkäyttöään. Taustalla lienevät vaikuttaneet myös Karjalaisen monivuotisen ministeriuran aikana rakentuneet kontaktit ja kokemukset Neuvostoliitosta. Oli mielenkiintoista, että Neuvostoliitto tuntui luottavan maalaisliittolaiseen Karjalaiseen enemmän kuin suomalaisiin kommunisteihin. Venäläiset ovat tällaisissa asioissa hyvin pragmaattisia.”

Punaiset vuorineuvokset

Idänkaupan vuorineuvokset olivat Suomen ja Neuvostoliiton välisen bilateraalikaupan aikakauden aktiivista idänvientiä harjoittaneiden suomalaiskonsernien pääjohtajia. Idänkaupan vuorineuvoksia on leikillisesti kutsuttu puhekielessä punaisiksi vuorineuvoksiksi, koska kaupan muoto oli Neuvostoliiton kanssa käytävä periaatteeltaan sosialististen maiden väliseen tavaranvaihtoon perustuva valtioiden välinen bilateraalikauppa.

Idänkaupan vuorineuvoksiin kuuluivat muun muassa valtiollisen terästehdas Rautaruukin vuorineuvos Helge Haavisto, metalliteollisuuskonserni Wärtsilän vuorineuvos Wilhelm Wahlforss, Wärtsilän toimitusjohtaja Tankmar Horn, rakennuskonserni Polarin vuorineuvos Kauko Rastas, valtiollisen öljy-yhtiö Nesteen vuorineuvos Uolevi Raade, valtiollisten metsäteollisuusyhtiö Enso-Gutzeitin ja Valmetin ministeri Olavi J. Mattila sekä Nokian vuorineuvos Kari Kairamo. (Wikipedia)

12. marraskuuta 1981 Juri Andropov valittiin Neuvostoliitossa edesmenneen Leonid Brežnevin seuraajaksi

Turun ja Savon Messut 1983

Eduskunnan puhemies Erkki Pystynen tutustuu Neuvostoliiton osastoon Turun messuilla 12. elokuuta 1983. Myös SNKK:lla oli messuilla oma osastonsa, jossa esiteltiin lähinnä Suomen ja Neuvostoliiton välistä kauppaa.

savon-messut-1983

Saman vuoden keväänä SNKK osallistui myös Savon messuille. Messuilta muistoksi messupäiväkirjaan kirjautui muun muassa Turo Oy:n tervehdys. Vaatevalmistaja Turo liittyi SNKK:n jäseneksi sen perustamisvuonna 1946 ja on yksi vanhimmista kauppakamarin jäsenistä.

turo

Turo Oy
Turo Oy:n vaatetehdas perustettiin Kuopioon vuonna 1938. Alkuvuosina valmistettiin muun muassa urheiluasuja, armeijan asepukuja sekä työvaatteita. Miesten puvut tulivat tehtaan valikoimaan 1960-luvulla ja 1980-luvulla yritys siirtyi valmistamaan pelkästään miesten housuja, pukuja ja irtotakkeja. Turon vaatevienti Neuvostoliittoon oli huomattavaa. Turo Oy ajautui konkurssiin vuonna 1988. Toimintaa jatkamaan perustettiin Turo Tailor Oy. (Wikipedia)
Neuvostoliitto ampui alas Korean Air Lines -lentoyhtiön Boeing 747 -matkustajakoneen sen lennettyä Neuvostoliiton ilmatilaan 1. syyskuuta 1983.